Näin suunnitellaan hyvä työympäristö

Näin suunnitellaan palkittu työympäristö: "Aloita tutkimuksesta"

On mahdollista luoda toimistoja, jotka ovat enemmän kuin vain tehokkaita työpaikkoja. Yksi tapa on käyttää mielen hyvinvoinnin lautasmallia, joka perustuu seitsemään tasapainoiseen elämään tarvittavaan osa-alueeseen. Yksi osa tätä mallia on leikkisyys.

Monille ihmisille toimisto – heti kodin jälkeen – on paikka, jossa vietetään eniten aikaa. Siksi voisi kuvitella, että työympäristön suunnitteluun tulisi kiinnittää vähintään yhtä paljon huomiota kuin koteihimme.

Viime vuosina tämä oivallus, että toimisto ei ole vain työpaikka, vaan osa suurempaa kokonaisuutta, on alkanut saada jalansijaa.

Yksi henkilö, joka on omakohtaisesti kokenut työpaikan muuntamisen tämän ajattelun pohjalta, on Heléne Lidström, joka toimii nyt työympäristöstrategina Castellumilla. Aiemmin hän toimi ruotsalaisen markkinointijohtajana suuressa globaalissa IT-yrityksessä ja huomasi, että teknologia oli muuttanut ihmisten arkea merkittävästi vuosien varrella, mutta työpaikat eivät olleet pysyneet perässä:

– Toimistomme näyttivät edelleen siltä kuin puhelimet olisivat olleet kiinni seinässä johdon avulla, hän sanoo.

Nykyään joustavuus, hyvinvointi, luovuus ja innovaatio ovat melko yleisiä avainsanoja, kun yritykset suunnittelevat toimistoympäristöjä. Mutta silloin, kun Heléne Lidström halusi suunnitella toimistonsa uudelleen, tilanne oli erilainen.

Suuressa monikansallisessa IT-yrityksessä toimiston toimintaa ei ollut arvioitu pitkään aikaan, ja sen huomasi. Vaikka tilaa oli runsaasti, monet kokivat sen ahtaaksi.

– Mutta todellisuudessa se ei ollut. Ongelma oli, että meillä oli 600 työntekijää ja saman verran työpöytiä, vaikka vain 30 prosenttia oli käytössä milloin tahansa. Emme olleet optimoineet tilaa tarpeidemme mukaan.

Vaihtelu on avain hyvään työympäristöön

Kun Heléne Lidström ehdotti toimistojen radikaalia muutosta työntekijöiden hyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämiseksi, hän kohtasi aluksi skeptisyyttä ja huolta. Parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi hän varmisti, että projektilla oli tieteellinen perusta:

– Tässä projektissa työskentelin paljon mielen hyvinvoinnin lautasmallin kanssa, jonka mukaan mieli tarvitsee seitsemän osatekijää voidakseen hyvin: unta, fyysistä aktiivisuutta, keskittynyttä aikaa, reflektiivistä aikaa, sosiaalista vuorovaikutusta, leikkisyyttä ja palautumista. Lisäksi teimme perusteellisen tarpeiden analyysin selvittääksemme, mitä tarpeita ja toiveita työntekijöillämme oli, hän sanoo.

Mielen hyvinvoinnin lautasmallin kehittivät kaksi amerikkalaista tutkijaa, David Rock ja Daniel Siegel. Heidän mukaansa hyvä aivoterveys ja elämän tasapaino vaativat seitsemän päivittäistä osa-aluetta tai toimintaa. Avain on monipuolisuus – aivan kuten emme mielellään söisi samaa ruokaa joka päivä.

 Työasennon vaihtaminen päivän aikana on helppo tapa saada uutta energiaa ja pitää huolta kehosta. Se antaa myös pienen nollauksen, kun aktiivisesti valitset rikkoa kaavaa, esimerkiksi jos olet istunut samassa asennossa koko päivän.
Kokoushuoneista tulee eloisampia ja inspiroivampia, kun niissä on tilaa luovuudelle. Eri tyyppisten istuimien sekoitus luo elävämmän ilmapiirin, joka voi edistää yhteistyötä ja ideointia.

Uni on esimerkiksi selvästi ratkaisevaa, mutta aivojemme toiminnan kannalta tarvitsemme myös aikaa keskittyä häiriöttömästi sekä mahdollisuuden "leikkiä" tai kohdata uusia kokemuksia avoimin mielin.

Samoin jokaisen yksilölliset tarpeet ovat erilaisia ja voivat myös muuttua ajan myötä. Tärkeää on, kuten Daniel Siegel korostaa, että kaikkia toimintoja tulisi olla tarjolla joka päivä, vaikka vain lyhyeksi aikaa.

Toimistoissa tämä voi tarkoittaa erilaisten vyöhykkeiden tarjoamista tehtävän mukaan. Luovat kokoukset onnistuvat usein paremmin, kun osallistujat voivat kokoontua rentoihin ja mukaviin tiloihin, kun taas keskittymistä vaativat työt tarvitsevat rauhallisempia alueita.

Helppo tapa luoda miellyttävämpi äänimaailma, erityisesti avotoimistoissa, on käyttää äänenvaimentimia. Tämä tarjoaa myös mahdollisuuden tuoda värejä ja muotoja sisustukseen luonnollisella tavalla.
Työpaikan coworking-alueilla kollegat voivat käyttää yhteisiä tiloja niin kahvitaukoihin kuin työhön, rentoutumiseen ja kokouksiin. Näin aluetta ei omisteta vain yhteen tarkoitukseen. Erikorkuisilla istuimilla sisustus muuttuu dynaamiseksi ja kutsuvaksi.

– Kun luodaan eri vyöhykkeitä, mielestäni on tärkeää uskaltaa valita erilaisia materiaaleja eri tiloihin, kuten laminaattia, RAL-värejä, huonekaluverhoiluja ja verhoja. Tämä luo selkeyttä siitä, mitä kussakin vyöhykkeessä tapahtuu, mutta samalla voi luoda yhtenäisen kokonaisvaikutelman, sanoo Philip Götesson, projektimyyjä AJ:lla.

Hän korostaa, että joustavuutta ja vaihtelua voidaan luoda muillakin tavoilla kuin vyöhykkeillä:

– Kokoukset vievät monilla ison osan työajasta. Mutta tietenkin kokouksia on eri tyyppisiä. Yleisin kokous on 2–4 osallistujan kokous, ja silloin ratkaisu on pienempi kokoustila. Myös pienet puhelinkopit, joissa voi ottaa puhelun tai videoneuvottelun, ovat tärkeitä. Joustavuuden lisäämiseksi on hyvä, että nämä tilat ovat varattavissa.

Hän pitää myös tärkeänä, että työpaikka – ja työasento – valitaan tehtävän mukaan:

– Lyhyiden jaksojen aikana jopa akustinen sohva tai läppäripöytä voi olla paras työpaikka, hän sanoo.

Erikokoiset työtilat tarjoavat työntekijöille mahdollisuuden mukauttaa työympäristöä yksilöllisten tarpeiden ja tehtävien mukaan. Tarjoamalla vaihtelua työtiloissa toimisto voi myös edistää joustavuutta ja hyvinvointia – riippumatta siitä, työskenteleekö siellä joka päivä vai vain kerran viikossa.
Yksinkertaisiin tehtäviin tai keskusteluihin akustinen sohva voi tarjota yksityisyyttä. Pienempi ja henkilökohtainen tila suuremmassa huoneessa, jossa olet silti lähellä kollegoitasi.

Lautasmallin seitsemän osaa

  1. Uni
    Kun nukumme, aivot saavat palautumisaikaa, ja päivän aikana opittu ja koettu jäsentyy.

  2. Fyysinen aktiivisuus
    Liikunta vahvistaa aivojen terveyttä monin tavoin – ja vaikuttaa myös positiivisesti uneen.

  3. Keskittymisaika
    Kun keskitymme tehtävään täysin häiriöttä ja tavoitteellisesti, aivomme voivat luoda syviä yhteyksiä.

  4. Reflektiivinen aika
    Hiljainen pohdinta ja keskittyminen aistimuksiin, tunteisiin ja ajatuksiin voi lisätä aivojen eri osien välistä yhteistyötä.

  5. Sosiaalinen vuorovaikutus
    Ihmissuhteet ovat tärkeitä, myös aivoille sekä fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnillemme.

  6. Leikkisyys
    Spontaanit, luovat ja uudet kokemukset voivat auttaa luomaan uusia yhteyksiä aivoihin, Daniel Siegelin mukaan.

  7. Palautuminen
    Aivojen rentouttaminen ja ajatusten harhailu on hyödyllistä, koska se antaa meille mahdollisuuden "ladata akkuja."
Source: drdansiegel.com

Ergonomi luettelee viisi fyysistä terveystekijää

Apua kalustamiseen suunnittelutiimiltamme

Kaipaatko apua toimiston kalustamisessa? Projektipalvelun ammittilaisemme auttavat sisustamaan inspiroivan ja toimivan työpaikan, jossa huomioidaan myös terveyttä edistävät asiat. Projektipalvelumme auttaa tarvittaessa koko kalustusprojektissa suunnittelusta asennukseen – veloituksetta.
Organisaatio
ViestikenttäLiitteet
Painamalla "Lähetä" vahvistan, että olen lukenut tietosuojakäytännön.

Uudet artikkelit suoraan sähköpostiin

Lähetämme viikoittain uutiskirjeemme uutiskirjeen tilaajillemme. Kirje sisältää mm. artikkeleita, osto-oppaita, sisustusvinkkejä ja ajankohtaisia kampanjoita.
Tilaa tästä
Ole hyvä ja odota...
Klikkaamalla "Lähetä" vahvistan,
että olen lukenut tietosuojakäytännön.